Eilen saatiin puhelin soitto isännöitsijältä. Meidän koti on myyty. Asutaan vuokralla vanhalla rautatieasemalla ja nyt sitten on varmaankin lähtö edessä. Tieto lamaannutti täysin, en ole jaksanut käydä edes lenkillä....Saas nähdä mitä uutta tietoa tulee keskiviikkona, kun tulee uusi omistaja katsoon asuntoja. Tekisi mieli pitää ovet kiinni ja olla päästämättä ketään sisälle, mutta eihän niin voi tehdä. Surua pukkaa puseroon..... Varmaan täytyy alkaa etsiin uutta asuntoa, mutta mistä.....kerrostalokaan ei houkuta ollenkaan. Kun tässä on tottunut asumaan vapaasti ja ilman mitään naapuri paineita. Meillä on yhdet naapurit tässä talossa ja tosi hyvät sellaiset. Ei koskaan mitään sanomisia puolin tai toisinkaan. Heistä joutuu nyt erilleen joka on tosissaan harmi.

Syömisiä kuitenkin olen kirjannut ylös, että jollain tapaa kuitenkin olen vielä ruodussa kiinni. Ajattelin maanantaina mennä uimahalliin, toivottavasti saan itseäni niskasta kiinni ja myös menen enkä ajattele vaan.

Että näihin tunnelmiin tänään.....